Purku

Edellisestä merkinnästä lähtien, olen ajatellut, että minun pitää tulla korjaamaan eräs asia, josta kirjoitin. Sanoin että minulla ei ole ainuttakaan ystävää jota en vihaisi. Ilmaisin itseni todella väärin. Tarkoitukseni oli sanoa että minulla ei ole ainuttakaan ystävää, kenelle en olisi vihainen. Tällä virheellä tuskin on väliä, sillä kaikki kiukkuni katoaa blogini myötä jonnekin. Kukaan asianomainen ei näitä lue.

Tietenkin on paljon asioita, joita pitäisi uudestaan ja uudestaan käydä läpi tiettyjen tahojen kanssa, jotta vihaisuus puolin ja toisin hälvenisi. Miten kuitenkaan mikään jassoamisella avautuisi. Ehkä en osaa kehittävästi keskustella ystävieni kanssa. Ja juuri siksi käyn ammattiauttajien luona. Nekään eivät tunnu riittävän. Jo vuosi sitten kuntouttavan kurssin aikana selvisi, että tarvitsen psykoterapiaa. Nyttemmin on tullut ilmi että se olisi vain ajan hukkaa niin kauan kun juon. Miten pääsen irti alkoholista? Miten saan sitä vähennettyä edes siedettävälle tasolle?

Lääkitystäni nostettiin jokin aika sitten. Tiedän että ensin saattaa tulla pudotus, vielä tässäkin vaiheessa. Silti omat ajatukseni pelottavat. Nyt ihan selvänäkin ollessa haluaisin kuolla.

ihmiset, kuolema, lääkkeet, masennus, viha