-
Arkisto
-
Uusimmat
-
RSS-syöte
Merkinnät RSS-syötteenä
Lemmikkini on kipeä. Minulla ei ole varaa viedä häntä eläinlääkäriin. En oikeastaan ole varma onko hän lääkärin tarpeessa mutta kun seuraavan kerran saan rahaa lykkään oman psykoterapeutin hakua ja satsaan lemmikkini tohtorille. Jos lemmikkini kuolee, kuolen minäkin. Sitä voisitte kuvitella että se on vain osa sielustani mikä kuolee. En missään nimessä vähättele muita ja muiden …
Lue kokonaanNiin että miksi mitään tekisi? Mitä väliä sillä olisi? Sillä millään. Kun kaikki on niin turhan oloista. Viimeaikoina minulla on ollut olo että en todellakaan ole tarpeellinen. Missään. Mihinkään. Kenellekään. Kun veitsellä raaputan rannettani näen miten lemmikkini katsoo minua. Ei suinkaan estääkseen minua. Se vain katsoo pää kallellaan kostein silmin eikä ymmärrä mitä olen tekemässä. …
Lue kokonaanOn vain fiilis että ranteet auki ja oikein päin. Ei minulla muuta. Moikka
Lue kokonaanKokeilin lemmikkini niskoja. Murtuisiko? Vääntyisikö? Menisikö sijoiltaan? Kuolisiko heti? En murtannut, en vääntänyt, en koettanut saada sijoiltaan, en koettanut tappaa. Kokeilin miltä nikamat tuntuvat. Kokeilin voisinko tehdä sen. Ja joka ikinen hetki tiesin etten voisi. Voisinko tehdä sen itselleni?
Lue kokonaanMihin tässä oikeasti ollaan menossa? Sama pyörä vain pyörii ja pyörii ja siinä mennään mukana. Mitä minä odotan? Miksen mene ulos ja näe ja koe asioita? Miksi menisin? Mitä minä kokemuksillani teen? Miksi minä luen? Miksi minä katselen elokuvia? Hyödynkö niistä jotenkin? Nautinko niistä? Aina vain samat jutut. Päiviä on jäljellä vaikka kuinka mutta en …
Lue kokonaanYritin olla tammikuun juomatta mutta olen retkahtanut jo neljä kertaa. Neljä saattaa kuulostaa isolta määrältä kun ajattelee ettei tätä kuuta ole mennyt edes kahta viikkoa. Jos en olisi yrittänyt, ryyppypäiviä olisi todennäköisesti enemmän. Halusin näyttää itselleni että pystyn, etten tarvitse alkoholia. Minä en vielä ole luovuttanut vaikka olenkin epäonnistunut useasti. Vaikka tammikuu ei onnistuisi yritän …
Lue kokonaanTätä koen paljon, tästä kaikki alkoi. Tämän taisin kokea ensimmäistä kertaa tänään. Tästä olen kärsinyt jo ainakin kymmenen vuotta. Tämän olen kokenut jo kertaalleen, nyt uudestaan vaikeana, pahempana. Tämä minulla on lievänä. Tämä tulee kausittain, vahvana. Haluaisitko olla päivän verran Minä?
Lue kokonaanahdistus, arki, ihmiset, lääkkeet, masennus, terveys, väsymys
Tunnen itseni niin pieneksi ja mitättömäksi tässä elämässä. Tässä maailmassa. En saa unta ja kamalat ajatukset täyttävät mieleni. Olen niin pieni, huomaamaton. Olen varalla, olen se toinen, se ylimääräinen. Mitä jos minua ei olisikaan? Jos minulle sattuisi jotain. Jos kuolisin. Tiedän että se huomattaisiin, tiedän että minua surtaisiin. Tiedän myös että siitä surusta pääsisi nopeasti …
Lue kokonaanArvostan niitä hetkiä jolloin vietän aikaa ihmisteni kanssa. Pidän heistä ja niiden jutuista. Mielelläni näkisin ihmisiäni useammin. Ajat vain muuttuvat inhoittavasti. Parisuhteet ja työt vievät aikaa. Mutta minua totisesti harmittaa se että minulle soitellaan vain kun ollaan kotimatkalla tai ei saatu muitakaan kiinni. Ajankuluksi, hetkeksi kunnes keksitään parempaa tekemistä. Juuri äskettäin oli festarit. Tiesin että …
Lue kokonaanOikeastaan mikään ei ole kiinnostanut viimeaikoina. Olo on ollut inhoittava vaikken sitä tänne asti ole jaksanutkaan kirjoittaa. Makoilen vain kotona enkä oikeastaan ole halunnut nähdä ketään tai liiemmin edes jutella kenenkään kanssa. Pian luultavasti on tulossa piste jolloin minun on kylmästi myönnettävä itselleni että olen luovuttanut itseni suhteen. Vaikka kuinka suunnittelen ja päätän elämäntaparemontista niin …
Lue kokonaanTiedossa olisi Ämyrock jossa olen käynyt jo kolmenatoista kertana putkeen. Onkohan tämä jo velvollisuus mennä, ihan vain ettei rutiini rikkoutuisi. Inhottavinta on kun ei osaa päättää että mennäkö vai ei. Toisaalta joo kun siellä on aina ollut. Sitten välillä on sellainen olo et mitä minä menen sinne näyttäytymään, läski paska. Sitten ajattelenkin et hei nyt …
Lue kokonaanViime yönä oksensin ensimmäistä kertaa ruuan jälkeen. En tiedä söinkö sitten liikaa vai oliko ruoka niin epäterveellistä että olo oli aivan kamala. Ei tarvinnut edes työntää sormia kurkkuun.
Lue kokonaanJa aivan kuin omat murheet eivät riittäisi. Tottakai välitän ystävistäni ja sukulaisistani, mielelläni kuuntelen jos heillä on suruja tai ongelmia ja yritän auttaa parhaani mukaan. En vain tiedä että miten kauan jaksan. Kannan monia salaisuuksia sisälläni enkä voi kirjoittaa niitä edes tänne. (En ole tästä blogista halunnut mainita yhtään kenellekään koska pelkään että en enää …
Lue kokonaan Merkinnät RSS-syötteenä