Juuri nyt on sellainen olo että en varmana tarvitse ketään. Koskaan. Vaikka asun yksin ja päiväni vietän suurimmissa määrin yksin, en kuitenkaan ole yksinäinen. Viihdyn yksin. Välillä on hienoa nähdä tuttuja. Mutta ei aina. Ei joka päivä. Tarvitsen omaa aikaa. Ehkä enemmän kuin muut ihmiset. Kuitenkin, silti tarvitsen myös muita ihmisiä. Niitä muutamia läheisiä joita …
Hemmetti. En ymmärrä mihin psykoosiin oikein menin kun istuin työvoimatoimistossa puhumassa. Dementiakin iski. Vasta jälkeenpäin aloin miettimään että olen ollut lähellä saada töitä eräästä firmasta, se olisi ollut hyvä mainita. Olen niin hukassa päivien kanssa etten tajunnut missä vaiheessa mitäkin työhön liittyvää on tapahtunut. Paikkavahti oli uusittu mutta sitä ei näkynyt koska olin unohtanut vahvistaa …