-
Arkisto
-
Uusimmat
-
RSS-syöte
Merkinnät RSS-syötteenä
Viimeiset päivät ovat olleet kamalia. Mikään ei ole kiinnostanut, kaikki on tuntunut totisen yksintekevältä. Asiat joista yleensä edes humalan varjolla olen jaksanut innostua, ovat olleet täysin turhia. Jopa se juominen! On ollut pelottava huomata, että ilman lemmikkiäni, olisin luovuttanut jo monta kertaa.
Olen ihmisen kanssa tekemisissä vieläkin. Jokin tässä silti on muuttunut. Ehkä se on pääni sisällä. Ehkä olemme molemmat huomanneet, ettei yhteinen tulevaisuus ole mahdollinen, mutta kumpikaan ei saa sitä ääneen sanottua. Minä aion sen sanoa. Pian. Kuulin tänään että lemmikkini, joka jäi vanhempani luokse kun aikoinaan muutin toiseen kotiin, lopetettiin kaksi viikkoa sitten. En ymmärrä …
Lemmikkini on kipeä. Minulla ei ole varaa viedä häntä eläinlääkäriin. En oikeastaan ole varma onko hän lääkärin tarpeessa mutta kun seuraavan kerran saan rahaa lykkään oman psykoterapeutin hakua ja satsaan lemmikkini tohtorille. Jos lemmikkini kuolee, kuolen minäkin. Sitä voisitte kuvitella että se on vain osa sielustani mikä kuolee. En missään nimessä vähättele muita ja muiden …
Niin että miksi mitään tekisi? Mitä väliä sillä olisi? Sillä millään. Kun kaikki on niin turhan oloista. Viimeaikoina minulla on ollut olo että en todellakaan ole tarpeellinen. Missään. Mihinkään. Kenellekään. Kun veitsellä raaputan rannettani näen miten lemmikkini katsoo minua. Ei suinkaan estääkseen minua. Se vain katsoo pää kallellaan kostein silmin eikä ymmärrä mitä olen tekemässä. …
Kokeilin lemmikkini niskoja. Murtuisiko? Vääntyisikö? Menisikö sijoiltaan? Kuolisiko heti? En murtannut, en vääntänyt, en koettanut saada sijoiltaan, en koettanut tappaa. Kokeilin miltä nikamat tuntuvat. Kokeilin voisinko tehdä sen. Ja joka ikinen hetki tiesin etten voisi. Voisinko tehdä sen itselleni?
Tunnen itseni niin pieneksi ja mitättömäksi tässä elämässä. Tässä maailmassa. En saa unta ja kamalat ajatukset täyttävät mieleni. Olen niin pieni, huomaamaton. Olen varalla, olen se toinen, se ylimääräinen. Mitä jos minua ei olisikaan? Jos minulle sattuisi jotain. Jos kuolisin. Tiedän että se huomattaisiin, tiedän että minua surtaisiin. Tiedän myös että siitä surusta pääsisi nopeasti …
Tänä aamuna olisin mieluummin tukehduttanut itseni tyynyllä kuin noussut ylös. Nukuin todella huonosti ja lykkäsin herätystäkin vaikken enää saanut unta. Ahkera lemmikkini kuitenkin pakotti minut hoitamaan velvollisuuteni ja nousemaan edes vähän itsesäälistä. Älkää kuitenkaan kuvitelko että lemmikkini olisi heitteillä, sen asian suhteen hoidan kyllä hommani hyvin. En usko että olisin tässä ilman toveriani. Hän on …
Merkinnät RSS-syötteenä